Tätä ei siis ollut tänään päällä vaikka olisi kyllä kannattanut, noi kumisaappaat olisivat pelastaneet aika paljon. Nyt uitin Vagabondin herrainkenkiä lätäköissä, grr.. Ehkä ne toipuvat, sain ainakin kuivattua heti perään hyvin :/ Onneksi töihin jää paljon sateenvarjoja, sosialisoin yhden jättikokoisen itselleni. Tuskin kukaan sitä puolen vuoden jälkeen tuleekaan hakemaan.
Villapaita on Selectedin alesta, -70% alennuksen jälkeen maksettavaa jäi kolmisenkymppiä. En muuten ollut aiemmin edes käynyt Selectedillä, liike vaikutti kuitenkin todella lupaavalta, tulee varmasti käytyä uudestaan! :)
Laukun olen joskus saanut tuliaisiksi Budapestista, ehdoton lemppari muutama vuosi sitten. Nyt on jäänyt vähemmälle, en kyllä tiedä miksi. Paha kyllä tohon ei mahdu sateenvarjoa (siis kirjan lisäksi, ja niitähän nyt kannan kuitenkin mukana), mikä tällaisella hyvin ennakoitavalla säällä on aika kurjaa. Kyllä ne varjot töistäkin joskus loppuu.
Koska olen nettinarkkari ja töistä tullessa useimmiten liian poikki mihinkään varsinaisiin aktiviteetteihin, sain torstaina katkoksen alkaessa luettua kaksi kirjaa, perjantaina yhden ja sunnuntaina pelasin 12 tuntia pleikkaria :D Lauantaina olin sentään ulkona.
Nämä muun muassa tuli luettua viime viikolla. Kuvasta jäi muutama Christie, joita en enää edes muista. Nyt niistä on menossa yksi kokoelma, joka on osoittautunut oikein hyväksi junaseuraksi, ihan hyvä taas lukea englanniksi.
Anna-Leena Härkösen Loppuunkäsitelty on aika taattua Härköstä, raskaastakin aiheesta (siskon itsemurha) kuultaa kirjailijan oma ääni ja huumori, eikä kyllä häiritsevällä tavalla. Suosittelen. Ja Härkönen on tosiaan siitä kepeälukuisammasta päästä, kirja tuntuu etenevän todella nopeasti.
Riikka Pulkkisen Rajaa on hehkutettu aikoinaan vaikka kuinka, mutta kirja oli kyllä pettymys, vaikka en siltä kauheasti odottanutkaan. Luin torstaina muutamassa tunnissa, ja olisi kyllä voinut jättää väliin, ei siinä ainakaan mitään uutta tai ihmeellistä ollut. Tuntuu että olisin tuollaisia tarinoita lukenut jo useampia? Tai sitten ei vain iskenyt, minkäs teet.
Laura Honkasalon Tyttökerhoon oli eniten ennakkoasenteita, olin aivan varma siitä mikä loppu tulisi olemaan, ja jo valmiiksi leimannut sen chicklitiksi, mutta yllätyinkin :) Kirja oli hyvä, ja vaikka en varmaan tule lukemaan uudestaan, niin Honkasaloa muuten aion kyllä kaivaa käsiini. Suosittelen kaikille stereotyyppisiin naisiin kyllästyneille. Kannattaa kuitenkin lukea loppuun, tulee hyvä mieli.
Siksi mä varmaan yleensä välttelenkin suomalaista kirjallisuutta, koska siitä todella harvoin jää hyvä mieli, ei siksi että kirja olisi (aina) huono, vaan tämän surullisten loppujen maan taiturien takia. Ei pieni elämänmyönteisyys tapa, kuulkaas.
6 kommenttia:
Ihan samaa mieltä tosta Rajasta, se jätti ihan tyhjäksi. Ja se opettjamies oli kamala äijä!
Illaksi tuli sitten aurinko esiin, ihan hassua.
Sun villis on ihana ja laukku vielä ihanampi ;-). Mustaa lankkia vaan herrain kenkiin ja lepuuttjat niin nahkakin suoristuu!
Aaagh, älä edes puhu siitä! Mulle aiheutuu tollasesta aina se että jatkossa pidän kaikkia opettajamiehiä potentiaalisina pervoina :DD
Ja kiitos, sadehuolto tosiaan pelasti taas popot. Voisi vain vähän pyrkiä ennakoimaan.
kiva kesarentoilu kokonaisuus :)ihana toi yli-iso neuletakki. varmasti on tosi mukava paalla. ja noi saappaat... tulee ikava omia.
Kiitti! Sun saappaat on kunniapaikalla, juttelen niille mukavia aina välillä. Matosta on muuten taas uutisia, mutta en tiedä kestätkö niitä..
Minä käsitin, että se opettajamies oli tarkoituksella ällö. Sehän on rmaanihenkilö ja siksi siinä pitikin olla särmänä se ällöttävyys.
Ninni
Anonyymi: toki se olikin tarkoituksella ällö, mutta kyllä toi meni mun mielestä jo yli. Kirjan ote muuten oli kohtalaisen realistinen niin ei silloin tarvitse mennä epärealistiseen ällöttävyyteen ^^
Lähetä kommentti